Juurimatkakertomus aikojen alusta siihen hetkeen, kun matkalaukut taas kotimaassa puretaan.

lauantai 14. elokuuta 2010

Avaan varovasti ja sydän pamppaillen aarrearkun

Pitkän kypsyttelyn tuloksena päätin tehdä uuden blogin käydäkseni läpi juurimatkaan liittyviä asioita. Se selkiyttää omia ajatuksiani; antaa toivottavasti lapsille näkökulmaa ja ehkä tuo informaatiota muille juurimatkalaisille. On myös hyvä, jos joku on miettinyt kodin ja sylin tarjoamista lapselle ja rohkaistuu sen tekemään. Kaikki ovat tervetulleita sivuilleni. 

Sivuston nimi "viajamosalpasado" tarkoittaa "matkustamme menneisyyteen". Jos joku haluaa sen lausua, se menee suurinpiirtein viahaamos al pasaado : ). H lausutaan melkein siten, että lima lähtee kurkusta : ) elikkäs vahvemmin kuin h yleensä.

Perheessämme on siis kaksi kultaakin kalliimpaa helmeä. Toinen on poikahelmi 22-vee ja toinen on tyttöhelmi 18-vee. Syntyneet Bogotan kaupungissa, jossa on suurinpiirtein yhtä paljon ihmisiä kuin koko Suomessa. Kuulin juuri, että siellä on autokohtainen rajoitus, että kahtena päivänä viikossa ei saa ajaa. Eikä ihme; jo 1992 siellä leijaili kaupungilla voimakas bensan haju.

Tarina jatkuu myöhemmin, yritän vähän värkätä tätä sivun ulkoasua.

2 kommenttia:

  1. Onpa siis ihana aloittaa lukea juur tätä blogiasi ♡ itsellä ei oo adoptiolapsia, kaks omaa sulosta murua mut aihe sydäntä lähellä ja toi espanjankieli aina sydänt lähellä..tällä hetkellä aika taka alalla jostain syystä..aikansa ehkä kaikkea ?..pikkuhiljaa aattelin lukea tän "päiväkirjasi" kokonaan! ♡

    VastaaPoista
  2. Olen tosi onnellinen, että kirjoitin tämän blogin. 80-luvulla asiat oli paljon vaikeampia jo siitäkin syystä, että ei ollut sähköposteja asioiden hoitoon. Taka-alalle on espanja minullakin jäänyt, mutta ei se sieltä pahasti katoa : )

    VastaaPoista