Matkakuumetta

Ensi viikolla on lähtö. Miten se näin äkkiä tuli? Se tarkoittaa ylitöitä työpaikalla, että ehdin tehdä kaiken tarpeellisen ennen matkaa. Eilen sain uuden kantapääpiikin sekä keltakuume- ja hepatiittirokotukset. Nyt on oikeasti pientä kuumetta, mikä kuuluu asiaan; olenhan saanut pienen "taudin poikasen".

Sähköpostissa oli järkyttävä uutinen: Bogotassa on kylmä! Kylmä? Satelee! Eihän siellä koskaan sada, vai sataako? Tyhmä minä. Jos 18 vuotta sitten lokakuussa ei kuuden viikon aikana satanut, eihän se tarkoita muuta kuin sattumaa? Yöthän siellä ovat aina kylmiä. Aurinko katoaa ihan yhtäkkiä ja ollaan korkealla, korkealla Andien vuoristossa. Hotelleissa (ainakaan tavallisimmissa) ei ole mitään keskuslämmitystä. Puimme aikoinaan neljävuotiaamme yöksi sukkahousuihin, kun hän aina potki unissaan peiton pois eikä yöpyjaman housut lämmittäneet tarpeeksi.  Olisikohan pitänyt ottaa pidempi rantaloma siihen keskelle. Karibialla nyt ei ainakaan sada, vai sataako? No, hällä väliä, eihän me sinne mennä ilmoja pitelemään : )

Tuliaiset ovat keskeneräinen projekti. Ostin vasta sanaristikkolehden suomalaissyntyiselle rouvalle ja Puuilosta muumipeltipurkin ja sinne muumitikkareita ja muumikarkkirasioita. Mitä, jos ne lapset ajattelee, että muumihahmot ovat rumia ja tylsiä? Voivat hyvinkin ajatella, kun eivät tunne tarinaa.

Niin, ja mun piti laihtua 15 kiloa ennen matkaa. Viisi kiloa on lähtenyt ja turha se on enää rutistaa. Perillä kyllä sitten laihdumme varmaan kaikki, kun se riisi/kasvis/hedelmäpohjainen ruoka on niin hyvää. Ja aika turhamaista miettiä omia kiloja koko tämän projektin keskellä.

Mutta nyt töihin, Voiko ulkona olla jo noin pimeää klo 6:54?