Hyvä loppu

On aika lopettaa tämä blogi. Toivottavasti olen hälventänyt ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä adoption ympäriltä. Olen yrittänyt olla erittäin realistinen ja yrittänyt olla vaikuttamatta kenenkään lasta suunnittelevan päätöksiin, mutta ihmisiähän me vain olemme ja koska adoptio meidän kohdalla on ollut oikea ratkaisu, en voi kuvitella miksi se ei olisi toisissakin perheissä : ).

Juurimatkan tehtävä tuli täytetyksi. Lapset palasivat katsomaan juuriaan, lastenkotia ja toista kotimaataan.
Enempää en voi heille tämän asian suhteen antaa. Tässä kuva Bogotasta Andien rinteeltä; tuolla jossakin monimiljoonakaupungin sylissä on se pieni pinnasänky, josta nämä nuoreni ovat ponnistaneet. Olen kulkenut heidän rinnallaan parikymmentä vuotta ja väistymässä takavasemmalle, kuten elämän laki määrää.

Teen matkapäiväkirjan lasten omaan käyttöön. Jätän blogini avoimeksi siten, että kuka tahansa voi jättää kommenttikenttään kysymyksiä tai muuten vain kommentoida tai purkaa ajatuksiaan. Jos on enemmän kysyttävää, voin antaa sähköpostiosoitteeni. Erityisesti tietysti voin kertoa Kolumbian asioista ja käsitykseni mukaan adoptiot Suomeen saattavat tulevaisuudessa taas kasvaa. Tilanteet muuttuvat.

Kiitos lukijoille ja haluan sanoa lapsettomille: se tuska loppuu jonakin päivänä ja asiat näyttävät erilaisilta : )

Halauksin

                          Mayo